Keuhkosyöpäpotilaan masennus on yleistä

On arvioitu, että kaikista syöpään sairastuneista ihmisistä noin 15–25 % sairastuu masennukseen, mutta keuhkosyöpäpotilailla masentuneiden osuus on vieläkin suurempi. Masennus saattaa saada alkunsa monista eri syistä. Niihin kuuluvat muun muassa muutokset elämäntavoissa, taloudelliset huolet, kiputilat ja kuolemanpelko. Lisäksi syyllisyyden tunne itse aiheutetusta sairaudesta saattaa aiheuttaa masennusta varsinkin tupakoineiden potilaiden keskuudessa.

- - - - -

Ensimmäinen askel masennuksen tunnistamiseen lähtee yleensä siitä, että sairastunut itse ymmärtää surun ja masennuksen eron. On hyvin luonnollista, että keuhkosyöpädiagnoosi aiheuttaa ihmisissä suurta surun tunnetta, koska kyse on verraten vakavasta sairaudesta. Sureminen on tärkeä osa prosessia, joka auttaa potilasta asennoitumaan elämään uudella tavalla.

Suru on kuitenkin eri asia kuin masennus. Surevat keuhkosyöpäpotilaat kykenevät yleensä säilyttämään arkisen toimintakykynsä esimerkiksi hoitojen aikana. Masentuneella potilaalla surun, epätoivon ja jopa itsetuhon tunteet saattavat olla niin voimakkaita, että ne lamaannuttavat potilaan täydellisesti, jolloin myös hoitojen läpikäyminen tulee monimutkaisemmaksi.

Haasteena oireiden tunnistaminen

Syöpäpotilaita vaivaavan masennuksen haasteena on yleensä se, että masennusta on ajoittain vaikea todeta: Keuhkosyöpää hoitavat lääkärit eivät välttämättä rutiininomaisesti seulo sitä, eikä potilas välttämättä itse osaa yhdistää kokemiaan oireita masennukseen. Siksi onkin tärkeää, että hän tunnistaisi itse masennukseen liittyvät tyypillisimmät oireet. Tehtävä ei ole helppo, sillä sekä keuhkosyöpä että siihen tarkoitetut hoidot saattavat aiheuttaa masennukseen liittyviä oireita.

Masennuksen tyypillisimpiin oireisiin kuuluu pitkäaikainen suru, joka ei poistu ajan kuluessa. Yleisiä ovat myös erilaiset avuttomuuden, arvottomuuden ja epätoivon tunteet, jotka potilas kokee ehkä normaalia voimakkaammin. Masentuneen ihmisen elinvoimaisuus on yleensä heikko, ja hän saattaa menettää kiinnostuksensa yleensä mielihyvää tuottaneisiin aktiviteetteihin. Lisäksi erilaiset nukkumisvaikeudet, ruokahaluttomuus, keskittymiskyvyn puute ja itsetuhoiset ajatukset saattavat olla merkkejä masennuksesta.

Masennuksen vaikutukset potilaaseen

Hoitamaton masennus on aina huolestuttava asia, sillä silloin ihmiseltä evätään mahdollisuus nauttia elä-mästään täysipainoisesti. Tämä pätee masennuksesta kärsiviin keuhkosyöpäpotilaisiin, mutta myös muuten terveisiin ihmisiin. Syöpäpotilaan masennus on kuitenkin sikäli erilainen, että sen vaikutukset saattavat olla paljon laajempia. Tutkimuksissa on esimerkiksi pystytty osoittamaan, että masennus saattaa vaikuttaa negatiivisemmin potilaan elämänlaatuun kuin keuhkosyövästä aiheutuvat fyysiset oireet. Masennus voi heikentää myös keuhkosyövän ennustetta. Eräässä tutkimuksessa pystyttiin osoittamaan, että masentuneiden keuhkosyöpäpotilaiden joukossa elossa olon todennäköisyys puolen vuoden kohdalla diagnoosin jälkeen oli jonkin verran heikompi.

Miten masennusta tulisi hoitaa?

Masennuksen hoito saattaa valitettavan usein jäädä käynnissä olevien syöpähoitojen varjoon. Masennuksen haitalliset vaikutukset keuhkosyöpäpotilaan ennusteeseen ja elämänlaatuun ovat kuitenkin sen verran merkittäviä, että olisi suositeltavaa yhä herkemmin ottaa masennukseen liittyvät epäilykset ja oireet puheeksi myös oman syöpälääkärin kanssa. Syöpälääkäri saattaa suositella psykiatrista tai psykologista hoitoa, jonka avulla potilas saadaan paremmin sopeutumaan diagnoosin jälkeiseen elämään. Esimerkiksi psykoterapia on todettu toimivaksi vaihtoehdoksi syöpäpotilaiden masennuksen hoidossa, ja sen avulla on saatu erittäin hyviä tuloksia. Joissain tapauksissa masennusta voidaan hoitaa tehokkaasti myös erilaisilla lääkkeillä.


Lähteet:
Hopwood, P. et al. Depression in Patients With Lung Cancer: Prevalence and Risk Factors Derived From Quality-of-Life Data. Journal of Clinical Oncology. 2000. 18(4):893.
Jones, L. and C. Doebbeling. Suboptimal depression screening following cancer diagnosis. General Hospital Psychiatry. 2007. 29(6):547-54.
Pirl, W. et al. Depression After Diagnosis of Advanced Non-Small Cell Lung Cancer and Survival: A Pilot Study. Psychosomatics 2008. 49:218-224.

RCH 35/02/11